hyvinvointi suru

kuulumisia

Vasta huhtikuun puolella oloni helpotti. Luulen, että olin tehnyt maaliskuusta itselle hirmuisen peikon. Edes kuolinpäivän jälkeen olo ei helpottanut, vasta kuun vaihtuminen teki sen. Nyt on todella hyvät fiilikset. Yli kuukauden kestänyt huonompi kaus on vihdoin takana.


Nyt on energiaa taas keskittyä muihin asioihin. Toki edelleen jatkuvasti käsittelen kuolemaa ja niitä asioita, että pääsisin eteenpäin. Sen kanssa teen paljon töitä päivässä, myös alitajuisesti. Mutta kun on parempi kausi, niin eri tavalla pystyy keskittymään muihinkin asioihin esimerkiksi adhd-ryhmään ja siellä käytäviin asioihin. Lisäksi nyt pystyn prosessoimaan asioita, jotka muistuttavat negatiivisista asioista lapsuudestani, erityisesti katkenneet ystävyssuhteet, jotka ovat olleet nyt huhtikuussa mielessä. Ei ole muuten helppo prosessi tuo.


Samaan aikaa minulla on todella rauhaton olo, sekä olen tyhjää sisältä. Tämä ristiriita tekee sen, että en tiedä oikein, mitä teen milloinkin. Tyhjyyden tunne vie mielenkiintoa asioista, mutta rauhaton olo tekee sen, että koko ajan pitäis tehdä jotain. Lopputulos on se, että pyörin ja hyörin ympyrää tekemättä mitään. Sen takia ei ole blogiin tullut postauksia. Monta postausta on kesken ja pitkiä sellaisia. Ei ole tullut niitäkään kirjoiteltua, koska aivot ei vain kulje. En kuitenkaan jaksa ottaa paineita tästä blogista, meen fiiliksellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *