hyvinvointi suru

surun tuoma stressi ja jouluun rauhoittuminen

Monella stressaa joulu, minulla joku asia, josta en ole lainkaan tietoinen. Ensin se alkoi pienestä, en edes kiinnittänyt siihen huomiota, koska oli isompia asioita käsiteltävänä. Sit se suureni ja suureni, ja nyt sitä ei voi olla huomaamatta.


Tilannetta on ihan mahdoton lähteä purkamaan, koska en tiedä missä jutun juuri on. Tiedän, että kyseessä on suru, mutta siihen se tietämys sitten jääkin.


Olen koko ajan tietoinen tästä, joku kalvaa jatkuvasti. Nyt se näkyy unissa ahdistuksena (päivisin ei onneksi ahdista), kropan jännityksestä nukkuessa, huonon unen takia väsymystä, itkukohtauksina arjessa, helposti kuormittuvuutena ja kroppakin alkaa pettämään.


Haluisin vain rauhaa ja onneksi tulee loma pian, mutta joulua en odota. Ei huvittaisi kohdata sitä hössötystä ja stressiä mitä se ihmisissä aiheuttaa. Haluaisin vain rauhaa, yhdessä oloa, eikä mitää ylimääräistä.


Psykologini kehoitti tuomaa ympärille sitä arvoa, minkä omistan nyt. Keskittyisin siihen omaa arvomaailmaan ja toisin sitä muille ihmisille. Miten en ollutkaan tajunnut tätä asiaa tämän surustressin seasta. Tuntuu, että sain taas pienen otteen, josta on hyvä päästä purkamaan tätä viikkoja kestänyttä tiedostomatonta surua.


Olen toki koko ajan käsitellyt surua, joka päivä, mutta kun koko ajan tulee uutta tällä rintamalla, niin tässä on ollu kova työ ja selvitys. Onneksi monia asioita olen pystynyt prosessoimaa ja olo on monilta osa-alueilta helpottunut todella paljon.


Mutta tälläistä minun surutyöhön. Työ ei ole loppunut, vaikka en ole sitä hirvesäti tuonut tänne blogiin. Onneksi osaan olla armollinen itselle ja antaa aikaa. Onneksi minulla on tämä kirjoittaminen, joka vie minua eteenpäin.


Toivontan rauhaa jouluvalmisteluihin ja toivottavasti pystytte keskittyä siihen oleelliseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *